21. helmikuuta 2012

Maggie Stiefvater - Häivähdys


Takakannesta:
Rakkaudella on kahdet kasvot, suden ja ihmisen.

Toukokuussa 2010 ilmestynyt Väristys oli herkkä aloitus vangitsevalle, ihmissusilegendaa raikkaasti tulkitsevalle rakkaustarinalle. Sam ja Grace ovat taistelleet saadakseen toisensa, ja metsä heidän välillään näyttää kadonneen. Pian heidän tulevaisuudelleen lankeaa uusi varjo.

Häivähdys on romaani elämästä odotuksen jälkeen. Se on romaani pojasta jonka sutena viettämät vuodet ovat takana, tytöstä joka menettää ihmisyytensä, ja ystävistä, joiden on opittava suuntaamaan vihansa toistensa hyväksi. Riittääkö vain häive ihmisestä pitämään rakastavaiset kiinni toisissaan?

Sain Stiefvaterin Väristyksen luettua viime marraskuussa, mutta jostain syystä en tarttunut aikaisemmin seuraavaan osaan, vaan luin kaikenlaista muuta välissä. Nyt aukesi kuitenkin sopiva rako tämän sarjan päättämiselle, joten luin Häivähdyksen viime viikolla. 

Alkuun pääseminen kesti hieman, koska jouduin muistelemaan mitä edellisessä kirjassa tapahtuikaan. Pikkuhiljaa menneet tapahtumat palasivat mieleen ja pääsin vauhtiin Häivähdyksen kanssa. Tässä kirjassa Samin ja Gracen lisäksi ääneen pääsivät ihmissudeksi muuttunut Cole ja Isabel, joka oli jonkin verran mukana jo Väristyksen tapahtumissa.

Samin ja Gracen suhde ei oikeastaan tuntunut kehittyvän oikein mihinkään suuntaan ja etenkin Sam oli hieman tylsempi hahmo kuin edellisessä kirjassa. Onneksi mukana olivat Cole ja Isabel, koska he toivat jotain uutta ja erilaista tarinaan. Etenkin Isabelin osuudet olivat mielenkiintoisia lukea ja tykkäsin hänestä henkilönä. Erikoista tässä kirjassa oli Gracen vanhempien suhtautumisen muuttuminen, ja se oli jopa vähän ärsyttävää.

Kirja loppui oikeastaan päinvastaiseen asetelmaan kuin Väristys ja onkin kiinnostavaa nähdä miten viimeisessä kirjassa lopulta käy. Ikuisuus odottaakin jo yöpöydällä vuoroaan, joten saan sujuvasti jatkettua sarjan loppuun.

Lukunäyte, s. 173
     Tunsin luissani, että olin kotona.  
   Olin edennyt vain muutaman metrin, kun aluskasvillisuus rapisi takanani. Sydämeni tykytti kun pysähdyin niin että varpujen suhina ja raksahtelu jaloissani hiljeni. Kuulin taas ääntä, en kauempaa mutten lähempääkään. En kääntynyt, mutta tiesin, että siellä oli susi. En pelännyt, tunsin vain syvää yhteyttä.

Maggie Stiefvater - Häivähdys (alkup. Linger, 2010), 345 sivua, suomentanut Laura Honkasalo, WSOY 2011

Ei kommentteja: